Näytetään tekstit, joissa on tunniste lentokenttä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lentokenttä. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. tammikuuta 2009

Kiinni jäivät rontit!






Olen huippu salapoliisi! Kiltin kuoreni avulla voin juonia kenenkään aavistamatta mitään. Emäntä istui koneella ja selasi kuvia. Hypähdin viattomasti hänen syliinsä ja kiersin itseni pienelle kerälle, kuin kissa. Emäntä oli heti ansassa! Hän silitteli minua ja höpötteli. Minä teeskentelin nauttivani läheisyydestä ja samalla silmäilin kuvia, joita emäntä katseli. Ihmeellisiä otuksia ja miljoona kuvaa joistakin sammakoista. Pyh! Mutta se mikä iski silmääni olivat nämä kuvat. Törkeä isäntäväkeni on lomani aikana huidellut toisten kissojen ja koirien kanssa! Mikä loukkaus! Hypähdin sylistä ja lähdin purkamaan kiukkuani muka leikkimällä kissapehmolelun kanssa. Kun emäntä siirtyi koneelta, minä nokkela tassuisena naputtelin todistusaineiston esiin. Isäntäväestä oli kuvia näiden edellä näkyvien eläinten kanssa. Rapsuttelevat ja söpöttelevät! Törkeää! Yhden koiran kanssa he ovat näköjään samoilleet jossakin kiehtovassa metsässä! Miksi siis me emme päässeet mukaan!?

"Ella kulta, turhaan raivoat. Et olisi pitänyt pitkistä lennoista. Lentosi Suomeen Korfulta ei olisi ollut mitään tähän verrattuna. Lisäksi siellä oli paljon pieniä ja suuria sinulle vaarallisia eläimiä. Olisit viipottanut vaistosi viemänä suoraan surman suuhun! Se olisi ollut kamalaa!"

"Kai minä nyt riistan vaarasta erotan ja osaan minäkin olla vaarallinen! Ulkokuoreni tekee tepposen!"

"Muistapas se hirvi-kohtaaminen Ellaseni," emäntä muistutti suupieli nykien.

Voi itku... Minä kun yritin unohtaa...

maanantai 5. tammikuuta 2009

Uusi Vuosi ja kotiin paluu!


Hellurei! Olen palannut! Ja niin on isäntäväkikin.

Ensimmäiseksi kiitos Uunalle avusta, vaikka juttu meinasikin lipsahtaa väärille urille.

Minulla on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas loma ystäväni Veeran luona. Emäntä yrittää keräillä kuvia minusta lomaltani ja sitten kertoillaan seikkailuistani.

Eräs aamu Veeran isäntäväki kertoi meille, että ovat lähdössä lentokentälle. Leevi kuunteli korvat hörössä ja tulkkasi meille muillekin. Minulla kun on vielä puutteita suomenkielen taidoissani ja Roxi ei edelleenkään kuule. Isäntäväkemme oli kuulemma palaamassa Suomen kamaralle!

Vaikka loma Veeran luona oli ollut nasta kaikin puolin, oli silti ihanaa päästä tuttuun kotiin ja rutiineihin. Isäntäväki siis saapui ja olivat todella oudon näköisiä. Naamat olivat niin likaiset, että yritin kovasti puhdistaa, mutta viidessä viikossa tuo lika oli ehtinyt pinttyä. Missä ihmeessä he olivat, kun noin sottaisiksi itsensä päästivät?

Olen onnellinen, kun saan maata tutuissa kainaloissa ja vähänkö on kerennyt postia kasaantua pellon laidoille! Kova homma käydä kaikki läpi!

Kisuillakin oli mennyt hyvin ja Rosvo-Roope oli saanut sulatettua kisuneitien sydämet. Viisaana kollina ei ollut lähtenyt uuden kodin hakuun, vaan oli pesiytynyt täysihoitoon neitien seuraan.

Siis juttua on tulossa, jahka tuo likanaamainen emäntä saa kuvat haltuunsa. Ihanaa päästä kirjoittelemaan itsestäni! Yritin emäntää usuttaa koneen ääreen jo aiemmin, mutta meillä on laukannut vieraita joka päivä! No, tästä se taas lähtee, minun elämäni tarinat vuonna 2009!