Hellurei! Olen palannut! Ja niin on isäntäväkikin.
Ensimmäiseksi kiitos Uunalle avusta, vaikka juttu meinasikin lipsahtaa väärille urille.
Minulla on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas loma ystäväni Veeran luona. Emäntä yrittää keräillä kuvia minusta lomaltani ja sitten kertoillaan seikkailuistani.
Eräs aamu Veeran isäntäväki kertoi meille, että ovat lähdössä lentokentälle. Leevi kuunteli korvat hörössä ja tulkkasi meille muillekin. Minulla kun on vielä puutteita suomenkielen taidoissani ja Roxi ei edelleenkään kuule. Isäntäväkemme oli kuulemma palaamassa Suomen kamaralle!
Vaikka loma Veeran luona oli ollut nasta kaikin puolin, oli silti ihanaa päästä tuttuun kotiin ja rutiineihin. Isäntäväki siis saapui ja olivat todella oudon näköisiä. Naamat olivat niin likaiset, että yritin kovasti puhdistaa, mutta viidessä viikossa tuo lika oli ehtinyt pinttyä. Missä ihmeessä he olivat, kun noin sottaisiksi itsensä päästivät?
Olen onnellinen, kun saan maata tutuissa kainaloissa ja vähänkö on kerennyt postia kasaantua pellon laidoille! Kova homma käydä kaikki läpi!
Kisuillakin oli mennyt hyvin ja Rosvo-Roope oli saanut sulatettua kisuneitien sydämet. Viisaana kollina ei ollut lähtenyt uuden kodin hakuun, vaan oli pesiytynyt täysihoitoon neitien seuraan.
Siis juttua on tulossa, jahka tuo likanaamainen emäntä saa kuvat haltuunsa. Ihanaa päästä kirjoittelemaan itsestäni! Yritin emäntää usuttaa koneen ääreen jo aiemmin, mutta meillä on laukannut vieraita joka päivä! No, tästä se taas lähtee, minun elämäni tarinat vuonna 2009!
2 kommenttia:
Kiva kuulla, että lauma on jälleen koossa ja isäntäväki turvallisesti Suomen maankamaralla! Jahka teillä arki palaantuu uomiinsa niin kuulisin mielellään lisääkin tarinoita vaikka ihan livenä:)
<3, Johanna
Tervetuloa, Johanna, meitä rapsuttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia! Ellei tuo emäntä keksi tahtoa kanssasi jonnekin, mihin meitä koiria ei huolita. :-( Tule tänne maaseudun rauhaan. Kisuillakin on ikävä sinua!
Lähetä kommentti