Moikka vaan pitkästä aikaa! Nyt en voi syyttää vain emäntää. Kiirettä on piisannut minullakin. Olen ollut kovin sosiaalinen! On ollut kyläilyä, lenkkeilyä, autoilua ja juhlintaa. Minua on juhlittu! Lauantaina tuli vuosi siitä, kun saavuin tänne hyiseen pohjolaan. Saimme koiranpoikien kanssa juhla-ateriat! Maksalaatikkoa, vain vähän kuivia napuloita ja, jeee, nakkeja! Emäntä on marssinut meidän kanssa pitkin peltoja ja kyliä hymy huulillaan. Hänkin rakastaa asua maalla! Tosin valokuvaus on kuulemma mälsää tässä harmaassa valossa. Jostakin viljasta ne jaksaa höpöttää. Taitaa lumihulluus vaivata. Eihän viljaa pukkaa noista pelloista vielä aikoihin, kun lunta on aimokerros, eikä auringosta tietoakaan! Jep! Isäntäväki on seonnut!
