Peltojen kutsu

Linnut, jänikset, myyrät, hiiret... Kaikki ne tuntuvat houkuttavan ja kutsuvan jahtaamaan. On kova työ yrittää hillitä itsensä ja usein saavutan hillinnän komennon ansiosta. Välillä käy näin, kuten kuvassa. Minusta näkyy vain liukkaasti kiitävä piste pelloilla. En kauan viiletä, kotirauhan säilymisen vuoksi, mutta pakko sitä on välillä kuunnella sydämensä ja vaistojensa ääntä!

Kääpiöt

Minusta nuo oudot, kääpiökokoiset ihmisen kaltaiset olennot ovat pelottavia. Tämäkin kuvan tapaus on kyllä kiltti ja ystävällinen. Osaa lähestyä eläimiä hienosti, mutta minua vain ahdistaa, kun hän luulee minua pennuksi ja kulkee perässäni. Hänellä saattaa olla kädessäänkin jotain, mikä saa minut heti epäluuloiseksi. Kuulin, kun isäntä ja emäntä puhuivat, että minun täytyisi tavata noita "lapsia" useammin, jotta tottuisin ja rohkaistuisin. Apua!

Pihassa piileksii sapelihammastiikeri!

Eräs päivä Juustolan pihan pensaista kuului miukunaa. Me koirat lähdimme varovasti katsomaan kuka se siellä mahtaa piileksiä. Komea kolli asteli meidän luoksemme pensaasta ja puski kehräten meitä jokaista! Mukava kaveri! Mustavalkoinen, pörröinen ja kulmahampaat terävät ja pitkät kuin sapelihammastiikerillä! Isäntä haki kollille ruokaa portaille. Ei kissa sisälle ollut aikeissakaan. Kun emäntä tuli töistä, kolli oli yhä kanssamme pihassa. Hän asteli miukuen pari kertaa emännän luo, joka ihastui tietysti heti. Niin emäntä vietti kaunista iltaa portailla tuo kollin rontti sylissään! Eipä aikaakaan, kun emäntä ilmoitti, että kissan nimi oli Rosvo-Roope. Kissan alkuperää selviteltiin naapureilta ja eläinsuojeluyhdistykseltä, mutta eipä tuota kukaan kaivannut. Ei Rosvo-Roope mikään nuori ole. Iso osa hampaistakin jo tippunut. Päivät kuluivat ja Roope sitkeästi asutti pihaa ja kantoihan se emäntä kollin viimeni sisällekin. Niin Rosvo-Roope tuli, hurmasi ja jäi.

Neljä seinää ja katto = Juustola

Ehkä ihmettelette miksi tämän blogin nimi on Juustolan Ella. Mikä ihmeen juustola? No, meidän lauma asustaa harmaassa, romuromanttisessa mörskässä, joka on toiminut juustolana. Juustojen valmistus alakerrassa lopetettiin 1972. Saan hyvää liikuntaa, kun viiletän portaat yläkertaan, jossa sijaitsevat ns. henkilökunnan asunnot (2 kpl), joissa kotimme on. Juustola seisoo vankasti keskellä peltoja ja on reilu satavuotisen elämänsä aikana nähnyt ja kokenut kaikenlaista. Kyläläiset kertoilevat tarinoita Juustolan historiasta ja ihmettelevät millaisia asukkaita siellä nyt elelee. Jokainen asukas on jättänyt omat jälkensä rakennukseen. Minä jätän karvoja ja hilsettä sekä järjestän olohuoneeseen lattiaremontin. Olisi korkea aika kaivaa vanha lautalattia esiin!

Leevi -paras ystäväni

Leevi on ollut tämän eläinkatraan ensimmäinen asukki ja saapunut pienenä, vilkkaana pentuna löytökoirien talosta. Nyt parhaalla ystävälläni on ikää 11 vuotta. Leevissä on bordercollieta, minkä johdosta Leevi on älykäs, kaunis ja hypnotisoiva. Täydellistä idoli ainesta! Leevi on tukeni, turvani, ohjaajani. Hänen ansiostaan olen oppinut esim. leikkimään leluilla! Leevi suhtautuu minuun suvaitsevasti, ystävällisesti ja kärsivällisesti. Pientä ylenkatsetta huomaan välillä. Leevi nauttii olla ihailun kohteena ja suhtautuu ystävällisesti kaikkiin olentoihin mitä maa päällään kantaa! Tosin mitä olen kuullut, on aika tehnyt myös tehtäväänsä Leevin suhteen. Ollut nuorena todellinen riiviö.

Charmikas Roxi

Kunnioitan suuresti meistä vanhinta. Roxi on jo 15,5 vuotta! Näkö ja kuulo ovat jo heikot, mutta energiaa vielä papassa piisaa! Kyllä Roxinkin tassut vielä tanssahtelevat, kun ruokaa odotetaan ja kummasti herra juosta hölkyttää lenkillä tasaisen sitkeästi! Roxilla on parempi kunto, kuin isäntäparilla! Pappa saapui Leevin toveriksi 5-vuotiaana. On ollut kuulemma uskollinen ja suurisydäminen. Lempeä kaikkia elollisia kohtaan, lukuun ottamatta itseään suuremmat urokset... Kaikilla on Akilleen kantapäänsä.

Onnea on...

... kupillinen ruokaa.
... lämmin syli.
... suukottelu.
... pehmeä sohva.
... juokseminen.
... oma koti ja lauma.


Ah, asiat on aika hyvin, tuumin voipuneena tultuani metsäretkeltä.