Sain Viljalta luvan hehkuttaa julkisesti: Vilja on sisäsiisti!!!!!!
"Kerropas, Vilja, miten tämä nyt vihdoin tapahtui."
"No, yksi päivä lirkkasin tuohon keittiön lattialle ja emäntä sattui olemaan siinä vieressä. Yleensähän isäntäväki on vain kurtistellut otsaansa ja siivonnut pisun pois, mutta nyt emäntä näytti lättäkköä ja sanoi "hyi". Ja sanoi muuten painokkaasti. Silloin jotenkin tajusin, että ai, sisälle pissiminen ei olekaan hyvä juttu. Siis sen takia isäntäväki on aina ulkona niin kovasti kehunut ja antanut namipaloja, mutta sisällä ei. Koska olen kuitenkin ihan älykäs tyttö, tartuin vinkkiin. Siitä lähtien olen mennyt ovelle, kun hätä iskee ja pääsen ulos. Todella helppoa!"
"Kiitos Vilja! Helpotus on suunnaton koko talon väelle ja isäntäväki jaksaa ihmetellä miten pienestä se on ollut kiinni. Onnea siis Vilja kovasti! Olet saavuttanut Suuren Etapin pennusta koiraksi kasvamisen tiellä!"
Emäntä pyysi tähän lisäämään vielä, että koirankasvatuskirjoista huolimatta, jokainen koira on yksilönsä ja kehittyy omaan tahtiin sekä vaatii omanlaisensa kasvatuksen. Kirjoista saa hyviä vinkkejä ja ideoita, mutta orjallisesti niitä ei pidä noudattaa. Omaa koiraansa tulee kuunnella ja maalaisjärjen käyttö on enemmän kuin toivottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti