Aurinkoiset kreikattaret

Emäntäni on kirjoitellut kovasti toisen Kreikasta tuodun koirulin emännän kanssa. He ovat suunnitelleet, että tapaisimme kaikki yhdessä, siis emännät ja me kreikattaret. Vihdoin se päivä koitti! Aurinko paistoi ja lämmitti niin, että tunsin olevani jälleen Välimerellä! Lähdin häntä heiluen emännän matkaan. Pikkaisen oli kateutta ilmassa, kun Vilja ja Leevi jäivät isännän kanssa kotiin. Nautin automatkasta, katselin maisemia ja odotin innolla Sunnyn tapaamista. Saavuimme veden äärelle. Portin takan viiletti monelaisia koiria ja heillä näytti olevan hauskaa! Innostuin kovin. Heilutin häntää, jotta kaikille kävisi selväksi, että olen ilolla mukana kaikessa. Sunny saapui iloisena koirana hänkin. Emännät halasivat, me nuuskutimme ja hännät viuhuivat kovasti. Voi miten kaunis Sunny on! Kauniit, pitkät raajat, silkin pehmoinen turkki ja niin rohkea ja iloinen! Ja me osaamme samoja kieliä! Tulimme heti juttuun!

Emäntämme veivät meidät portista sisälle ja pääsimme heti vapaiksi. Minä yllätin emäntäni käymällä tervehtimässä hurmaavalla hymylläni, häntäni vauhdikkaalla heilutuksella ja ystävällisellä katseellani niin ihmisiä, kuin koiriakin. Tutkimme Sunnyn kanssa hajuja ja polku vei meidät hiekkarannalle, jolla hiekka vain pöllysi, kun liuta mitä erilaisimpia koiria leikki yhdessä. Sunny lähti rohkeasti leikkiin mukaan. Minäkin kävin testaamassa, mutta näillä nakkijaloilla tulin tallotuksi. Silti oli hauskaa!

Tapasin mielenkiintoisen miehen. Yritin hymyillä ja osoittaa, etä olen lempeä ja kiltti koira. Kuljin miehen perässä, mutta en saanut häntä lämpeämään minulle. Sunnyn kanssa leikitimme pientä pentuakin. Leikittyämme ja seurusteltuamme mukavan tovin, lähdimme emäntien mukana kiertämään saarta. Viimein lähdimme autoille. Sunnykaan ei olisi tahtonut, vaan juoksi vielä viime kerrat veteen. Täytyy myöntää, ettei minusta ole veteen menijäksi. Ryhdikkäänä hölkkäsin kyllä rannalla.

Ilokseni automatka olikin lyhyt, emäntä kehui minua kovasti ja pian tapasin Sunnyn uudestaan. Kävelimme hihnoissa kamalan kapeilla teillä. Silloin minua hirvitti. Paljon ihmisiä, autoja, rattaita, polkupyöriä. Yritin kulkea kaikkea väistellen. Viimein saavuimme toiselle saarelle. Näimme paljon lintuja ja oravia. Viimein emännät istuivat pöydän ääreen, hakivat hyvän tuoksuisia herkkuja itselleen, meille vettä. Torkahdimme emäntien höpinään vieri vieressä Sunnyn kanssa. Välillä havahduimme, nuolaisimme toisiamme ja jatkoimme unia. Meitä ihasteltiin ja tervehditiin. Nautimme huomiosta! Emännät vaikuttivat ylpeiltä ja syystä. Olemme kerrassaan ihastuttavia kreikattaria ja karismamme hurmaavat minne menemmekin. Emäntämme myönsivät, että ovat hyvin onnekkaita, kun ovat meidät löytäneet. Näin on! Vaikka myönnän, että Sunnyn ja minun ajatukset olivat saman suuntaisia. Onnekasta väkeä!