Ihmeellisiä virneitä pitkin kotiamme.
Lepakoita seinillä liihottamassa. Aamusta iltaan. Karmiva tunnelma. Emännällä on ollut parina iltana perin omituinen naama. Kammottava suorastaan!
Kynttilöitä tuikkimassa, luomassa varjoja seinille ja polttamassa varomattomien tovereitteni häntiä. Leevi pysähtyi useampaan kertaan komeat häntäkarvat liekin kohdalla haaveilemaan ja katsoi hölmönä emäntää, joka yritti havahduttaa vanhuksen, jonka häntä leimahteli.
" No höh. Ei tuo isäntäväki tajua mitään! Minä vain päätin suorittaa pienen leikkauksen. Oli niin pitkät karvat. En sentään noitaroviolle vapaaehtoisesti mene, vaikka emäntä välillä aika pelottava vainoaja onkin. Aika noita hän on itse ja joutaisi roviolle" Leevi puhisi ja kömpi turhautuneena, häntä savuten, torkkupeiton alle päättäen keskittyä muotiin ja pitää kännykän lähellä leimahdusten varalle.
Ja Uuna! Tuo hassu kissa yritti puskea pöytäkynttilää ja niinhän se häntä leimahti silläkin! Emäntä parka! Hän niin rakastaa kynttilöitä, mutta me ja kynttilät olemme huono yhdistelmä. Hmmm. Tässäkin asiassa kilpikonnat vievät voiton. Voihan häntäkarva!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti